maanantai 16. kesäkuuta 2014

Gluteenittomia kalapuikkoja, mustikkamuffinssia ja tummaa leipää


Kävin lasten kanssa ruokakaupassa tavallisuudesta poiketen Maksimakasiinissa, joka on Tokmanni -konsernin kauppa. Olimme sopineet, että ostamme kalapuikkoja ruoaksi. Pakastehyllyjä katsellessani silmäni sattui gluteenittomiin kalapuikkoihin! En ole aikaisemmin nähnyt kaupassa gluteenittomia kalapuikkoja. Niitähän piti heti ostaa ja lähteä äkkiä kotiin kalapuikon paistoon - 6 vuotta aikaa siitä, kun olen viimeksi syönyt kalapuikkoja :)


Laatikossa oli 10 kpl kalapuikkoja. Otin puolet paistettavaksi ja puolet laitoin pakastimeen odottamaan seuraavaa kalapuikkopäivää. Kalapuikot paistoin paistinpannulla voissa ja niiden kaveriksi paistoin ranskanperunoita uunissa. Jos kalapuikkoja ja ranskalaisia olisi ollut paistettavana pienempi määrä, olisin laittanut kaikki kerralla uuniin, joko eri vuokiin tai taittamalla leivinpaperista seinän tavallisten kalapuikkojen ja gluteenittomien + ranskisten väliin. Mutta 5-henkisessä perheessä, jossa on 1 keliaakikko ja 4 "tavista", ranskiksia saa paistaa pellillisen ja kalapuikkoja parikymmentä. Ruoka pysyy varmasti puhtaana, kun ranskikset ovat itsekseen uunissa ja kalapuikot omilla pannuillaan liedellä. En omista kiertoilmauunia, enkä kyllä uskaltaisi sellaista käyttääkään gluteenittomien tuotteiden paistossa. Olenko liian varovainen - en tiedä - en halua riskeerata ruoan puhtauden kanssa.

Kalapuikot olivat todella hyviä! Nämä gluteenittomat kalapuikot olivat vähän suurempia kuin tavalliset kalapuikot - rapeita ja jos en väärin muista, maku oli sama kuin ns. tavallisissa kalapuikoissa!


S-marketista löytyi gluteenittomia luomu-muffineita. Tuote oli minulle uusi tuttavuus, joten pitihän se testata ;). Menin kauppareissulta kotiin ja söin muffinin sellaisenaan kahvin kanssa.


Muffini oli hieman kuiva ja maistui lähinnä esanssille - jokseenkin teennäisen makuinen. Mietin, että jos muffinin ottaisi pois vuoasta, lämmittäisi mikrossa ja tarjoaisi esim. vaniljajäätelön kanssa, muffini voisi toimia. "Loppasuuna" söin kuitenkin molemmat muffinit sellaisenaan, joten vaniljajäätelön kanssa testaaminen jää toiseen kertaan. Tosin muffini ei ollut niin hyvää, että ostaisin sitä toista kertaa.. Ehkä uteliaisuudesta, olisiko parempaa jäätelön kanssa...


S-marketissa oli myös Luminan tummaa reikäleipäjauhoseosta. Tämäkin oli minulle uusi tuttavuus, joten tuoteselosteen luettuani päätin kokeilla tätäkin tuotetta. Yritän löytää sellaisia gluteenittomia tuotteita, joiden kuitupitoisuus on mahdollisimman suuri. Tuoteselosteen mukaan tässä Luminan jauhoseoksessa on todella hyvin kuitua. Ainoa, mikä hieman arvelutti, oli kaakaojauhe. Eli leivän tummuus saadaan aikaan kaakaolla!


Jauhoseokseen lisättiin 0,5 dl lämmintä vettä ja 1 pss kuivahiivaa, ja sekoittamisen jälkeen taikina oli valmis. Aluksi taikina näytti löysältä, mutta se turposi aika nopeasti paksummaksi. Jaoin taikinan leivinpaperin päälle kahteen kasaan uunipellille ja muotoilin kasat öljytyillä käsillä 1,5 cm paksuiseksi leiviksi. Pistelin leivät haarukalla ja paistoin uunissa +225'C kunnes ne oli kypsiä.


Leivistä tuli rakenteeltaan ja ulkonäöltään hyviä. Ainoa, mikä edelleen vähän kummastutti, oli kaakaon väri ja tuoksu. Leipä sinänsä oli ihan hyvän makuista - en huomannut kaakaon makua, tosin en maistanut leipää sellaisenaan vaan sulatejuuston kanssa. Leipä myös säilyi jääkaapissa yön yli kuivumatta. Eli aikas hyvä tuote gluteenittomaksi leiväksi ;)


Kauppareissujen tuloksena voin sanoa, että löysin ihan hyviä tuotteita! Kivaa vaihtelua tavanomaisiin ruokaostoksiin!

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Gluteeniton kakku ylioppilasjuhliin


Leivoin pienen gluteenittoman tilauskakun ylioppilasjuhliin. Kakkupohjana on 3 kananmunan pohja. Voitelin pienen uunivuoan voilla ja jauhotin sen Semperin Fin Mix -jauhoseoksella. Sitten tein taikinan:

3 kananmunaa
1 dl sokeria
1,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (Semper Fin Mix)
1 tl leivinjauhetta

Kananmunat ja sokeri vaahdotetaan kuohkeaksi vaahdoksi, jauhot ja leivinjauhe sekoitetaan keskenään sekaisin ja lisätään vaahtoon vispilällä sekoittaen. Taikina kaadetaan voideltuun vuokaan ja paistetaan uunin keskivaiheilla 175'C noin 25 minuuttia. Kypsän kakun annetaan hieman jäähtyä vuoassa ja sitten kumotaan esim. leivinpaperin päälle.

Kakun jäähtymistä odotellessa tein täytteen kakkuun:

1 prk Philadelphia -tuorejuustoa
1 levy Panda -valkosuklaata
1 prk vispikermaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 liivatelehteä
muutama rkl sitruunamehua tai jotain likööriä (lakka-, baileys- tms.)

Laitoin liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Sulatin valkosuklaan vesihauteessa. Vesihauteen voi tehdä puurokattilaan tai esim. laittamalla kaksi kattilaa päällekkäin: alempaan kattilaan vesi ja ylempään suklaapalat.

Vaahdotin kerman omassa kupissaan ja tuorejuuston omassa kupissaan. Puristin lionneista liivatelehdistä ylimääräisen veden pois ja sulatin sen mukissa muutamaan ruokalusikalliseen kuumaa vettä. Liivateliuoksen lisäsin tuorejuustovaahtoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten. Sitten lisäsin sokerit ja suurimman osan sulaneesta valkosuklaasta (muutama ruokalusikallinen sulanutta suklaata tarvitaan kakun koristeluun). Lopuksi nostelin vispikermavaahdon tuorejuusto-valkosuklaavaahtoon ja sekoitin varovasti. Loppusilauksen tein sitruunamehulla, samalla tarkistin vaahdon maun, pitääkö vielä lisätä jotain (sokeria, vaniljasokeria, sitruunamehua).

Leikkasin jäähtyneen kakun kahtia, pohja- ja kansilevyiksi. Kostutin kakkun pohjaosaa sekamehulla ja levitin mustikkahilloa kerroksen. Hillokerroksen päälle laitoin valkosuklaatuorejuustovaahtoa ja lopuksi kakun kansiosan. Kostutin myös kantta sekamehulla. Laitoin kakun päälle tuorekelmua ja kevyen painon (esim. kevyt leikkuulauta) ja kakun hetkeksi jääkaappiin. Kevyen painon avulla varmistin, että kakun kansi on suora. Kakun päälle laitettava paino ei saa litistää kakkua kasaan, vain tasoittaa kansiosaa.

Kun kakku oli ollut jääkaapissa jonkin aikaa, kaulitsin mustasta sokerimassasta sopivan ympyrän ja laitoin sen kakun päälle. Leikkasin "ruokasaksilla" sokerimassalevyn juuri kakun kannen kokoiseksi. Valkosuklaatuorejuustovaahtoa tuli niin reilusti, että pursotin kakun reunat myös samalla vaahdolla. Ja vielä jäi vaahtoa perheellekin syötäväksi :).

Tein valkoisesta sokerimassasta pari kukkaa. Toiseen kukkaan tuli vain yksi kukka, toiseen kukkaan tuli kaksi eri muotoista kukkaa. Laitoin kukat kuivamaan sopiviin kehikoihin, jotta sain niistä haluamani mallisia. Sokerimassakukat kuivavat puolessa vuorokaudessa. Kun kukat olivat kuivaneet muotoonsa, kiinnitin kaksi kukkaa toisiinsa sulalla valkosuklaalla. Kukkien keskelle pursotin hieman valkosuklaata ja laitoin strösseleitä. Kakun kannen päälle tein valkosuklaalla spritsaukset. Tein spritsausta varten pursottimen itse pyöräyttämällä kahtia taitetun leivinpaperin kartioksi. Varmistin kartion muodon pysymisen yhdellä niitillä. Leikkasin kartion kärkeen pienen reiän saksilla.


Spritsausta tehdessäni huomasin, että liikkeen pitää olla nopea, jotta jäljestä tulee tasainen. Vaikeampia kuvioita voisi piirtää kevyesti sokerimassan päälle vaikka veitsen kärjellä, jotta varsinainen pursottimella piirtäminen sujuisi nopeasti ja kuviosta tulisi siisti/symmetrinen.

Minulle kakkujen koristelu ja koristeuideat ovat olleet se vaikein asia kakun tekemisessä. Pitää katsella netistä kuvia kakuista ja harjoitella erilaisia tekniikoita :)